Teemalavojen ohjelma

Monella mittarilla maailmassa menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta silti tutkimukset kertovat, että nuorten aikuisten sukupolvi voi huonosti, ja seuraavaksi pandemiaksi ennustetaan mielenterveyden pandemiaa. Onko huolipuhe myös osittain itseään toteuttava profetia? Entä jos tulevaisuus onkin turvapaikka? Miten vaalia ja luoda luottamusta tulevaan? Tähän auttaa ihan tutkitustikin toisten hyväksi toimiminen ja aktiivisuus elämässä sekä juuri tuo itsensä johtaminen eli levon, palautumisen, virkistymisen ja ilon vaaliminen. Se jos mikä on tuottavaa!

Erityisesti kriisioloissa luottamus tulevaisuuteen on tärkeää, koska sen vastakohta epätoivo kaventaa toimintahorisonttia ja heikentää sitä kautta pitkällä aikavälillä hyvinvointia, terveyttä ja myös taloutta. Optimismin vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittu runsaasti. Tulokset osoittavat positiivisen tulevaisuususkon vaikuttavan merkittävästi muun muassa eliniän pituuteen, sairauksien välttämiseen ja sairauksista elpymiseen. Vastaavasti taloustieteessä on viime vuosina pohdittu “hengen ja mielikuvituksen” merkitystä talouden menestyksessä. Esitys kritisoi suomalaisen eliitin (geneeristä ja pessimististä) puhetapaa, joka korostaa vaikkapa kestävyysvajetta, metabolista oireyhtymää tai kasvihuoneilmiötä. Arki näyttäytyy valmiustilana ja ikuisen elämän odotushuoneena. Erityisesti nuoriso on (Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksen mukaan) saatu suhtautumaan aikaisempaa pessimistisemmin tulevaisuuteen.

Tervetuloa monimuotoisuuden tulille. Tule vahvistamaan ymmärrystäsi neurodiversiteetistä yhtenä moninaisuuden muotona. Näillä tulilla sukellat ihmisyyden eri kerroksiin ja jokaisen yksilölliseen tapaan liittyä ympäröivään maailmaan. Pääset tutustumaan vahvuusperustaiseen ja ratkaisukeskeiseen lähestymiseen, joiden avulla jokainen meistä voi sytyttää kohtaamisen nuotiotulia.

Liki 6 vuotta sitten #MeToo:n globaalin ilmiön myötä hetkessä koko maailman nähtäväksi tuotiin se, minkä valtaosa tytöistä ja naisista on aina tiennyt: seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat läsnä tyttöjen ja naisten elämässä joka päivä, kaikkialla maailmassa. Naisia yhdistävä tekijä on heidän kokemuksensa seksuaalisesta häirinnästä ja sen uhasta. Se on läsnä heidän elämässään lähes joka päivä: kadulla, kotona, julkisessa liikenteessä, harrastuksissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla, viihteessä, netissä jne.

Liian usein seksuaalista häirintää kokeneiden kokemuksia vähätellään ja uhreja syyllistetään. Häirintää selitetään sen kohteeksi joutuneiden tyttöjen ja naisten käyttäytymisellä tai olemuksella sen sijaan, että tuomittaisiin itse teko ja vaadittaisiin tekijää vastuuseen. Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan harmitonta tai vain ”vitsi”. Se on sukupuolittuneen väkivallan muoto ja sen normalisoinnin on loputtava.

Me UN Women Suomella työskentelemme sen eteen, että naisiin kohdistuva häirintä saataisiin poistettua. Mukaan työhön tarvitaan jokaisen panosta ja juuri sinä voit olla edistämässä sitä, että omassa organisaatiossasi pyritään kohti häirinnästä vapaata tulevaisuutta.

Johtajille kyse on muustakin kuin hyvästä tahdosta: työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työntekijä ei joudu työelämässä seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi. Tule kuulemaan tärpit sille, miten sinä voit olla rakentamassa turvallisempaa organisaatiota, kaikille!

Dakota puhuu ihmisten monimuotoisuudesta sekä eroavaisuuksista oman tarinansa tukemana. Puheenvuoron aikana opit, miten luoda aitoa joukkoon kuulumista joukkoon mahtumisen sijasta sekä psykologista turvallisuutta. Opit myös ymmärtämään itseäsi ja muita paremmin – esimerkiksi sen osalta, miksi me kaikki ihmiset tiedostamattamme syrjimme tai suosimme muita ihmisiä sekä kuinka voisimme välttää syrjintää. Jos haluat oppia johtamaan inklusiivisemmin ja luoda yhdenvertaisempaa toimintaa, tämä puheenvuoro on juuri sinulle.

Vastuullisuus on yritysten ja organisaatioiden tulevaisuuden elinehto! Sosiaalinen vastuu nousee nykyään yhä useammin yritysten pöydälle ympäristövastuun ohella. Mitä sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi ymmärtää? Miksi DEI-teemat (diversity, equity, inclusion = monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, inkluusio) ovat tärkeitä työelämässä? Millaisia ratkaisuja sosiaalisen vastuullisuuden teot tarjoavat muun muassa osaajapulaan, maineriskeihin varautumiseen ja yritysten arvon kasvattamiseen? Entä miten tämä kaikki liittyy turvallisuuteen?

Tapio Lehtinen kertoo Ocean Globe Race -projektista: miten tiimi valikoitui ja kuinka tiimiin päätyi niin monta partiolaista. Tiimi esittäytyy ja kertoo omasta roolistaan projektissa Ocean Globe Racen nettisivulla.

Tapio Lehtinen on 65-vuotias purjehtija, isoisä ja eläkkeellä oleva diplomi-insinööri. Hän lähtee syyskuussa 2023 neljättä kertaa purjehtimaan maailman ympäri, tällä kertaa nuoren tiimin kanssa, mukanaan myös muutama meripartiolainen. Hänelle läheisiä asioita ovat merien ja ilmaston tila sekä suomalaisen valtameripurjehduksen jatkuminen.

Ikali Karvinen on opiskellut ja työskennellyt neljällä eri mantereella. Keniassa väitöskirjaa tehdessään hän ajautui tahtomattaan aineistonkeruuseen aikana, jolloin maata ravisutti vaalien jälkeinen väkivalta. Myöhemmin Kirkon Ulkomaanavun maajohtajana hän pääsi työskentelemään vaativissa olosuhteissa – maailman hauraimmissa maissa. Millaista oli työskennellä ja johtaa Ulkomaanavun työtä yhdessä maailman eristäytyneimmistä maista, Eritreassa? Mitä johtamisesta saattoi oppia keskellä laajoja koronasulkuja Kambodzhassa? Miten Somalian laajamittainen konflikti vaikuttaa työntekijöihin ja yhteistyösuhteisiin ja kuinka johtajana saattoi ottaa se huomioon? Karvisen puheenvuoro toteutetaan haastattelun muodossa, ja haastattelija esittää muun muassa edellä olevat kysymykset. Haastattelijan kysymysten lisäksi yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksensä esityksen loppupuolella.

Monet vähempiarvoisiksi tai jopa noloiksi mielletyt ominaisuudet ovat todellisuudessa supervoimia. Elämme nopeiden muutosten ja vaikeiden ongelmien aikaa. Tulevaisuus voi näyttää epävarmalta, turvattomalta ja ahdistavalta. Todellisuudessa mahdottomia ongelmia ei ole – on vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja! Jokin näyttää mahdottomalta vain siihen saakka, kunnes joku keksii ratkaisun. Tutkimukset paljastavat, että visionääristen keksijöiden ja luovien nerojen ajattelusta löytyy ominaisuuksia, joita he hyödyntävät uuden oivaltamisessa. Ne eivät ole vain neroille varattuja menetelmiä, vaan kokoelma suhteellisen yksinkertaisia taitoja, jotka ovat meidän kaikkien ulottuvilla. Oman ajattelun ylittäminen, mahdottomalta näyttävän ratkaiseminen ja ihmeet ovat meille kaikille mahdollisia.

Jokaisen elämässä on ihmisiä, joiden kanssa on mukava olla. Ja sitten on niitä päinvastaisia tyyppejä… Oletko koskaan miettinyt, mistä tämä käytännössä johtuu? Vaikutamme toisiimme vuorovaikutustilanteissa tiedollisen ajattelun, tunteiden ja kehon kautta. Suuri osa kohtaamisen jäljistä on näkymätöntä, jopa alitajuista. Tässä puheenvuorossa tutustutaan tarkemmin siihen, miten vaikutamme toisiimme ja millä keinoilla voimme luoda myönteisempiä ja arvostavampia kohtaamisia.

Ihmisen menestyminen lajina on seurausta kyvystämme organisoitua ja tehdä yhteistyötä laajoina joukkoina. Yhteyksien muodostaminen on tänä päivänä helpompaa kuin koskaan, mutta silti monet kokevat, että yhteyksien laatu on teknologian lisääntyessä organisaatioissa heikentynyt. Yhteys edellyttää toiminnan kohteen lisäksi yhteistä tilannekuvaa. Tilannekuva muodostuu rooleista, säännöistä, sopimuksista, käyttämästämme kielestä, luottamuksesta ja hermostollisesta sosiaalisen liittymisen tilasta. Yhteyttä on hyvä ymmärtää myös inhimillisenä syvänä tarpeena tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin on. Puheenvuorossa Ilona pureutuu yhteyden johtamisen teemaan konkreettisella tavalla ja selventää, miksi ja miten sitä kannattaa johtaa osana luovuuden ja uudistumisen mahdollistumista.

Moni välttää vaikeista aiheista keskustelua sosiaalisessa mediassa somen hyökkäävän ilmapiirin vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että keskustelu on luisunut ääripäiden käsiin. Toimiva yhteiskunta tarvitsee maltillisten äänten paluuta keskusteluun. Se on mahdollista toteuttaa käyttämällä radikaalin asiallisuuden pelikirjaa sosiaalisen median viestinnässä.

Johtaminen ei ole rakettitiedettä. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi huonoa johtamista esiintyy niin paljon. Huonolla johtamisella hukataan valtavasti resursseja, kun ihmisten täyttä potentiaalia ei saada käyttöön. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun monilla aloilla on huutava pula osaavasta työvoimasta. Hyvä johtaminen on itse asiassa aika yksinkertaista. Se on vähintään yhtä helppoa kuin huonokin johtaminen. Hyvän johtamisen perusteet eivät ole salaisuus. Elementit ovat meidän kaikkien tiedossa, ne pitää vain ottaa käyttöön. Puheenvuoron tarkoitus on avata hyvän johtamisen elementtejä.

Johtaja: johdatko muutosta vai uudistusta? Toimintaympäristö muuttuu ennennäkemätöntä vauhtia, ja peräänkuulutamme ihmisiltä muutoskyvykkyyttä. Samalla unohdamme, etteivät ihmiset halua muuttua, vaan uudistua. Puheenvuorossa annetaan konkreettisia työkaluja siihen, miten uudistusta johdetaan sytyttämällä ihmisten tahto, kyky, osallisuus ja toimijuus.

Teknologia kehittyy, työtavat muuttuvat, uudet sukupolvet astuvat työelämään ja universumi tarjoilee jokaiselle meistä pandemiaa, ilmaston lämpenemistä sekä geopoliittisten selkkausten heijastuksia. Maailma muuttuu kiivaammin kuin koskaan, ja se vaatii yrityksiltä uudenlaista uudistumiskykyä ja sitä tukevia rakenteita ja johtamista. Kuinka yritys rakennetaan jatkuvan uudistumisen periaatteelle? Netlight on seitsemässä eri maassa toimiva 2 000 hengen IT-konsulttifirma, jonka organisaatiorakenteet tukevat jatkuvaa uudistumista: Yhteisöohjautuvassa verkosto-organisaatiossa ei ole mekaanisia organisaatiolaatikoita eikä jäykkiä raportointisuhteita, vaan kyseessä on merkityksellisiin suhteisiin perustuva orgaaninen rihmasto. Johtajuus ei perustu asemavaltaan, vaan jokaisen on pystyttävä olemaan sekä johtaja että johdettava tilanteesta riippuen. Vertaisjohtajuuteen perustuvassa mallissa ei ole pomoja. Ketään ei jätetä yksin itseohjautumaan, vaan kaikilla on työssään aina kokeneempi sparraaja. Jokaisella on myös velvollisuus auttaa kollegoja kasvamaan. Parijohtajuutta sovelletaan kaikissa konsultointikeikoissa, henkilökohtaisessa kehittymisessä sekä toimitusjohtajan pestissä.

Toiset johtajat ovat valmiimpia katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen kuin toiset. Toisilla johtajilla on palava halu uudistua ja muokata tulevaisuuden markkinoita, toisilla taas ei. Minkälaisia ominaisuuksia löytyy johtajien tulevaisuusajattelusta? Löydätkö samoja piirteitä omasta ajattelustasi? Tule leiritulille hankkimaan työkaluja tulevaisuusajattelusi kehittämiseen.

Merja käy puheenvuorossaan läpi, miten aloitti sijoittamisen ja miksi hän ajattelee, että kaikkien kannattaa sijoittaa. Hän pohtii sijoittamisen hyötyjä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Merja jakaa myös vinkit sijoittamisen aloittamiseen.

Tule kuuntelemaan yrittäjän kolme tarinaa äiti- ja lapsikuolleisuuden selättämisestä yhdessä maailman hauraimmista yhteiskunnista. Puheenvuorossaan Jani Korpela käy läpi yhteisen tahdon, taidon ja tuurin merkitystä mahdottomilta tuntuvien unelmien toteuttamisessa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Hattutempun pääosissa ovat Somalian äidit, lapset, valtionhallinnot, YK-organisaatiot ja sisukkaat suomalaiset osaajat.