Puhujat

”Maailmamme muuttuu koko ajan nopeammin ja nopeammin. Mooren lain mukaan tietokoneiden prosessointiteho tuplaantuu aina 18 kuukauden välein, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että hitain muutoksen hetki, jonka tulemme koskaan enää kokemaan, on tänään.

Tämän vuoksi Johtajatulet kiinnostavat minua, sillä tämä muutos vaatii ihmisiltä hyvin paljon avoimuutta, kehittymishalua sekä jatkuvan oppimisen ajattelumallia ja kulttuuria.

Johtajilla onkin tässä valtavan tärkeä ja keskeinen asema siinä, että me kaikki yksilöt, tiimit, organisaatiot ja yhteiskunta pysytään tämän muutoksen edellä.

Mahtavaa päästä mukaan Johtajatulille keskustelemaan johtamisesta ja johtamisen tulevaisuudesta metsässä ja luonnon äärellä, sillä johtajilla on vastuu siitä, että viemme muutosta kestävästi eteenpäin.

Haluan jakaa omasta osaamisestani sitä, miten meidän tulisi suhtautua omaan tekemiseemme niin, että pärjäämme myös tulevaisuudessa.

Olen paljon tutkinut sitä, miten maailman parhaat tiimit, organisaatiot ja johtajat järjestävät omaa tekemistään niin, että varmistavat paikkansa tässä muuttuvassa maailmassa. Näitä oppeja haluaisin myös päästä jakamaan Johtajatulilla.”

Anssi Rantanen on yrittäjä sekä kasvun ja muutosjohtamisen asiantuntija. Voitettuaan Nordic Business Forumin puhujakilpailun vuonna 2019 hän on ollut yksi suomalaisen yritysmaailman kysytyimmistä puhujista. Anssi on työskennellyt muun muassa Googlella sekä myöhemmin Growth Triben maajohtajana ja on urallaan tutkinut maailman parhaiden organisaatioiden toimintaa. Hänen puheissaan yhdistyvätkin omakohtaiset opit ja tarinat sekä tutkittu tieto.

”Olen seurannut Johtajatulia ihaillen etäältä. Tekemisestä huokuu toivo ja tulevaisuus. On hienoa päästä todistamaan tapahtumaa nyt ensimmäistä kertaa osallistujana.

Uskon vahvasti yhteen tulemiseen. Valintaan katsoa aina ennemmin kohti kuin kenenkään tai minkään ohi. Tulemalla yhteen voimme luoda paitsi uutta ajattelua myös siltoja erilaisten kokemusten välille ihmisenä olemisesta. Politiikassa minun oli pakko oppia näkemään ilmeisien erottavien tekijöiden taakse, sillä muuten olisin istunut jatkuvasti vihassa ja erillisyydessä. Lopulta opin, kuinka hyvinkin pienestä yhteisestä nimittäjästä voi tulla alusta yhteiselle.

Kun tulemme yhteen, on tärkeää miettiä myös sitä kuka huoneesta vielä puuttuu, kenen ääni ei kuulu tai kuka on vielä ainoa, ja mitä voisimme asialle tehdä. Yhteen tulemisen hetki on myös mahdollisuus peiliin katsomiselle ja omien etuoikeuksien tarkastelulle. Miten minä voin omalla toiminnallani ja sanoillani luoda tilaa muille? Miten varmistan ettei oma olemiseni pohjaudu toisen näkymättömyydelle?

Olen kokenut omassa elämässäni paljon ulkopuolisuutta. Olen elänyt hiljaisuuden ympäröimänä ja vailla ihmisiä, joihin samaistua. Pelkäsin, etten koskaan saisi ääntäni kuuluviin. Lopulta minusta tuli näyttelijä ja sain osallistua 8 vuoden ajan yhteiseen päätöksentekoon Suomen ensimmäisenä mustana kansanedustajana. Nyt ajattelen, että oman elämäni merkittävimmät käänteet ovat aina tapahtuneet hetkissä, joissa olen ensin ajatellut etten voi, en saa, en osaa tai en uskalla. Pelon toisella puolella on kuitenkin aina odottanut enemmän itseni näköinen elämä.

Toivon, että voin Johtajatulilla jakaa kokemuksistani siitä, millaista on olla ainoa huoneessa, ja mitä se voi opettaa meille yhteisestä ja kaikkien kuuntelusta. Ja toisaalta, miten luodaan muutosta niin, että kukaan ei olisi ainoa ja kaikki huoneessa tulisivat kuulluksi.

Toivon, että jakamalla omia ajatuksiani unelmista, rohkeudesta ja empatiasta voin osaltani rohkaista muita luottamaan vahvemmin omaan tarinaansa. Ja siihen että mitään sääntöjä ei ole. Ja että maailma ja ihmisyys on väistämättä yhteisissä käsissämme, pienissä ja suurissa asioissa. Ja että tämä harjoitus on jokapäiväinen.”

Jani Toivola on tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija, näyttelijä sekä kirjailija. Hän on Suomen ensimmäinen tummaihoinen kansanedustaja (2011–2019). Hän valmistui näyttelijäksi vuonna 2002 (HB- Acting studio, New York). Hän on juontanut lukuisia tv-ohjelmia ja on kysytty puhuja. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa identiteetistä (Musta tulee isona valkoinen, 2016) sekä vanhemmuudesta (Kirja Tytölleni, 2018). Keväällä 2021 häneltä ilmestyi ensimmäinen lastenkirja Poika ja hame, sekä kolmas teos aikuisille nimeltään Rakkaudesta. Syksyllä Jani palaa pitkän tauon jälkeen teatterin lavalle sekä kameran eteen näyttelijänä. Jani pääsi tutustumaan isänsä kotimaahan Keniaan vasta aikuisena ja sai oppia, että Kenialaiset ovat saarnaajakansaa, joille sanat ovat tapa pitää yllä toivoa myös toivottomuuden keskellä. Hän on 7-vuotiaan tyttären ylpeä isä. 

”Maailma on vauraampi ja monella tapaa parempi paikka elää kuin koskaan ennen. Teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, köyhyys on vähentynyt ja ihmisten hyvinvointi on parantunut.

Tällä kaikella hienolla kehityksellä on kuitenkin nurja puolensa. Hyvinvointimme rakentaminen on perustunut harhaan, että voisimme käyttää loputtomiin luonnonvaroja ja halpoja fossiilisia polttoaineita. Ajattelumallin seurauksena on syntynyt ilmastokriisi ja luontokato.

Näiden ongelmien ratkaiseminen on ihmiskunnan vaikein projekti koskaan ja vaatii uudenlaista johtajuutta. Projekti on pitkä ja laaja, ja siihen ei löydy yhtä maagista johtajaa.

Olen itse pohdiskellut jo pari vuosikymmentä erilaisissa johtajatehtävissä, minkälaista johtajuutta eri tasoilla ekologisten haasteiden ratkaiseminen vaatii. Odotan kovasti, että pääsen jakamaan ajatuksistani aiheesta Johtajatulilla.

Toivon että Johtajatulilla voisimme käydä ratkaisuhakuista keskustelua siitä, mikä merkitys jokaisen panoksella on ekologisten haasteiden ratkaisemisessa ja miten saamme kaikki johtajat ja kansalaiset mukaan ratkaisemaan näitä haasteita.

Tapahtuman laaja osallistujajoukko tuo varmasti uusia näkökohtia keskusteluun. Nähdään elokuussa!”

Mari Pantsar on Sitran kestävyysratkaisujen johtaja ja hänellä on vankka vuosikymmenten kokemus cleantech-liiketoiminnan johtamisesta. Vapaa-aikaansa hän viettää nuorisonsa sekä lemmikkiensä kanssa, usein metsässä tai urheillen. Mari uskoo, että ekologinen kestävyys on suuri kilpailukyvyn lähde myös Suomessa, kyse ei ole vaihtoehdosta vaan lähtökohdasta kaikelle tekemiselle. Hänen toiveenaan on, että koronakriisin jälkeen maailmalla suunnattaisiin kohti vihreämpää tulevaisuutta.

”Johtajatulet on tapahtumana häkellyttävän hieno ja täysin poikkeuksellinen tilaisuus puhujalle.

Olin mukana ensimmäisen kerran vuonna 2017, vetämässä empatiaan liittyvää työpajaa. Kokemus jäi loppuelämäksi mieleeni. Valtava, mutta saumattomasti yhteen toimiva ihmisjoukko, keskellä korpea, innostuneena kuuntelemaan ja oppimaan toisiltaan. Jäin koukkuun!

Haluaisin jakaa osaamistani empatian ja yhteistyön neurotieteen saralta, ja innostustani siitä, miten tieteestä voi olla monissa kysymyksissä valtavaa hyötyä.”

Katri Saarikivi tutkii Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä oppimisen, empatian ja luottamuksen aivomekanismeja. Tutkimustyön ohella Saarikivi tykkää puhua tieteestä julkisesti, sillä hän uskoo että tieto elää ja kehittyy ainoastaan ihmistenvälisessä vuorovaikutuksessa. Hän on myös perustanut tutkijakollegoineen Skope ry -nimisen yhdistyksen, jonka tavoitteena on demokratisoida tieteen menetelmä.

”Tulen mukaan Johtajatulille, sillä minulla on neljä nuorta partiolaista kotona ja monta ”vanhaa” partiolaista ystävänä. Olen nähnyt, miten mahtava ja monipuolinen harrastus partio on ja kuinka siitä muodostuu luontoa, ihmisyyttä, erilaisuutta ja itseä kunnioittava elämäntapa.

Partiossa tehdään valtavan hienoa työtä talkoohengellä. Haluan antaa myös oman panokseni siihen, että johtajuutta kehitetään yhä kestävämpään ja inhimillisempään suuntaan. Siksi haluan puhua itsetuntemuksen, stressinsäätelyn ja muutoskykyisyyden tärkeydestä johtajuudessa. Voidakseen johtaa toisia hyvin johtajan täytyy osata huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.”

Anna-Helena Saariaho on aivotutkija ja hyvinvointivalmentaja, jolla on vankkaa kokemusta niin tieteellisestä tutkimuksesta kuin kouluttamisestakin. Anna-Helenan erityisalaa ovat itseys- ja tietoisuustaidot, kehon ja mielen välinen yhteys, aivojen hyvinvointi ja potentiaali sekä stressinsäätely. Avarakatseisena ja huumorintajuisena ihmisenä Anna-Helena ei suostu tarkastelemaan asioita vain yhdestä näkökulmasta vaan katsoo asioita kokonaisuuksina.

”Ajattelen, että itsetuntemus on hyvän elämän kivijalka. Mitä paremmin tuntee itsensä ja uskomuksensa, sitä vapaampi on.

Lisäksi haluan puhua myös vastuusta. Uskon, että partiolaisilla tämä on jo valmiiksi aika vahvasti DNA:ssa. Kun kantaa valinnoistaan täyden vastuun ja hahmottaa osansa suhteessa maailmaan ja yhteiskuntaan, saa vastalahjaksi sellaista titaania selkärankaan, että sillä rymistelee läpi vaikka mistä.

Elämässä joutuu väistämättä kohtaamaan vaikeita paikkoja ja menetyksiä. Siksi hyvistä ajoista kannattaa ottaa ilo irti eikä olla turhan vakava, ainakaan itsensä suhteen. Ja vaikka usein tuntuu, että elämä pitäisi kiiruhtaa valmiiksi, kannattaa myös seikkailla ja harhailla, paljon.”

Anna Perho on muutosvalmentaja, puhuja ja kirjoittaja, jonka missiona on tehdä maanantaista viikon paras päivä. Annan työkokemus on monipuolisuudessaan lähes vertaansa vailla: hän on esimerkiksi pitänyt grillikioskia, kirjoittanut kolumneja, vetänyt radion aamushowta, myynyt hevosia, juontanut omia tv-ohjelmia ja hankkinut räjäytysluvan. Itsensä johtaminen, vaikeat vuorovaikutustilanteet sekä muutosjohtaminen ovat Annan osaamisen ytimessä. Hänen uusin teoksensa, Tässäkö tämä nyt oli, ilmestyy vuonna 2021.

”Johtajatulien konsepti on ainutlaatuisen upea ja olenkin ollut mukana joka kerta, kun Johtajatulet on järjestetty. En voinut skipata tälläkään kertaa ja onkin hienoa päästä jälleen maailman suurimmille ja parhaimmille johtamisen metsäfestareille.

Kulunut puolitoista vuotta on ollut erittäin haastava niin työssä kuin harrastustoiminnassakin. Nyt tilanne on onneksi kehittymässä suotuisaan suuntaan, joten on syytä syventyä pohtimaan, miten rakennetaan tulevaisuuskestävä organisaatio. Sellainen, joka kukoistaa koronan jälkeisessä maailmassa. Haluan jakaa ajatuksiani siitä, minkälaisia kyvykkyyksiä tarvitaan ja minkälaista kulttuuria kannattaa vaalia.”

”Lähdin mukaan, koska Johtajatulien arvot sopivat yksiin omieni kanssa ja tämä mahdollisuus oli suuri kunnia!”

Pekka Hyysalo oli freestyle-hiihtäjänä uransa huipulla, kunnes joutui vakavaan hyppyonnettomuuteen. Onnettomuuden seurauksena Pekka sai vakavan aivovamman, makasi kolme viikkoa koomassa ja heräsi neliraajahalvaantuneena. Opetellessaan uudelleen kävelemään arvot menivät uusiksi. Nykyään Pekka on FightBack-brändin keulakuva ja käyttää aikansa auttamalla muita samassa tilanteessa olevia löytämään elämänilonsa uudelleen.

”Johtajatulissa minua innostaa erityisesti puhujien ja osallistujien erilaiset taustat ja uskon sen tuovan lisää sisältöä ja näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Myös metsäympäristö tarjoaa innostavan paikan keskusteluille.

Johtaminen on prosessi – sen voi oppia ja sitä voi opetella – itse haluan jakaa omat kokemukseni siitä, mitä johtaminen vaatii itseltä ja miten voi oppia olemaan johtaja.”

Johtajatulet ja Ilmatar tekevät yhteistyötä tapahtuman ekologisen kestävyyden varmistamiseksi. Juhan puhe on osa kumppanuutta.

Juha Sarsama on Ilmatar Windpowerin toimitusjohtaja ja pitkän linjan kehittäjä sekä kasvuyritysjohtaja. Aiemmin hän on toiminut sijoitusalalla sekä muun muassa Keskuskauppakamarin hallituksessa. Vaikka Juha onkin erityisen innostunut yrityksen kasvun johtamisesta, myös paremman maailman rakentaminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen luovat työhön merkitystä. Työuupumuksen läpikäyneenä hän on löytänyt johtamiseensa myös uuden kulman: työntekijöiden kohtaaminen, motivointi ja empatia ovat toimitusjohtajan työkalupakissa kovassa käytössä.

”Johtajatulissa minua innostaa se, että on upeaa päästä näkemään tämä legendaarinen tapahtuma metsän siimeksessä itse näin ei-partiolaisena ja ei-koskaan-osallistuneena.

Haluan puheenvuorossani jakaa siitä, mitä olen oivaltanut kantapään kautta opituista asioista johtamisesta sekä hyvin pärjäävän tiimin rakentamisesta.”

Juhani Mykkänen on yksi Woltin perustajista. Lisäksi hän on sisällöntuottaja, reppureissaaja sekä Helsingin Sanomien Nyt-liitteen entinen esimies. Huumorintajustaan tunnettu Juhani puhuu nykyään mieluiten Woltin onnistumisista ja etenkin siitä, kuinka sama voitaisiin toistaa myös muualla. Tarinankerronta on niin ikään hallussa – kun Juhani puhuu, yleisö kuuntelee.

”Olen mukana olleilta kollegoilta kuullut paljon hyvää Johtajatulien ilmapiiristä. Lisäksi entisenä partiolaisena ja nykyisenä partiolaisen isänä tilaisuus kokoontua metsään puhumaan johtajuudesta tuntui myös kiehtovalta konseptilta! Hyvällä johtajuudella on iso vaikutus ihmisten hyvinvointiin, sisäiseen motivaation ja työn merkityksellisyyteen, jotka ovat asioita, joiden vahvistamiseksi haluan tehdä työtä.

Sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja työn merkityksellisyys ovat teemoja, joita olen tutkinut tieteellisesti vuosikymmenen. Lisäksi olen haastatellut useita kiinnostavia johtajia ja kirjoittanut useamman tietokirjan näistä aiheista. Tästä syntynyttä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin peruselementeistä ja niiden vahvistamisesta johtajana haluan jakaa osallistumiseni kautta.”

Frank Martela on filosofi, joka pyrkii löytämään keinoja hyvän elämän elämiseen. Tutkijatohtorina sekä valmentajana toimiva Frank keskittyy etenkin sisäisen motivaation löytämiseen, elämän tarkoituksen etsimiseen, ihmiselämän lähtökohtaiseen sosiaalisuuteen sekä hyväntekemiseen ja myötätuntoon perustavana motivaation lähteenä. Hän uskoo siihen, että ajatuksia jakamalla pääsemme yhdessä parempaan lopputulokseen.

Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund on viiden lapsen isä ja kotoisin Tampereelta. Hänen vahvuutensa ovat digitalisaation sekä kasvuyritysten johtamisessa sekä yrityskulttuurin kehittämisessä. Työnsä keskiössä Mikael pitää vastuunkantoa: teknologiayritysten pitäisi hänen mukaansa toimia kestävän kehityksen edistämiseksi ja pidettävä huoli siitä, ettei digitalisaatio etene vain hyvinvoivan enemmistön ehdoilla.

”Johtajuus on aina jaettu matka, joka vaatii yhteistyötä ja tuo parhaimmillaan positiivista muutosta paitsi koko yhteisön, myös kunkin toimijan omaan elämään. Johtajatulilla on helppo inspiroitua muista osallistujista sekä innostavista puhujista ja sitä kautta haastaa omia käsityksiään, puolin ja toisin. Ilman muuta halusin olla mukana.

On yllättävää, miten yhä vuonna 2021 sekä käsitys että itse johtajuus ovat myös Suomessa niin vahvasti sukupuolittuneita. Tasavertaisuuden toteutumiseksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla myös tytöille on tarjottava mahdollisuuksia kokeilla johtajuutta pienestä pitäen. Maailman suurimpana tyttöjen ja nuorten naisten vapaaehtoisjärjestönä WAGGGS herättelee huomaamaan, miten tytöt ja nuoret naiset, mutta laajemmin aivan jokainen sukupuolesta, taustasta tai muusta perinteisesti ihmistä määrittävästä tekijästä riippumatta voisi nähdä itsensä johtajana ja myös uskaltaisi johtaa sekä itseään että yhteisöään. Suomi tarvitsee tätä keskustelua ja partiolaiset ovat tottuneet muuttamaan maailmaa. Odotan innolla kohtaamisia tämän teeman tiimoilta Johtajatulilla. ”

Heidi Jokinen on turkulainen partiolainen, entinen Suomen Partiolaisten puheenjohtaja ja nykyinen Partiotyttöjen Maailmanliiton (The World Association of Girl Guides and Girl Scouts) puheenjohtaja. Teologian tohtoriksi kouluttautunut Heidi on luottamustoimiensa ohella tutkija sekä pienten lasten äiti. Naisten ja tyttöjen asema sekä sen edistäminen on jatkuvasti Heidin agendalla – niin maailmalla kuin Suomessakin.

Annamari Arrakoski-Engardt on Itämeren suojelemiseen keskittyvän John Nurmisen säätiön toimitusjohtaja ja purjehdusharrastaja. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Akateemisen kirjakaupan johtajana sekä Tammi oy:n kustannusjohtajana. Nykyisissä tehtävissään Annamari keskittyy varmistamaan sen, että hän voi tulevaisuudessa nauttia puhtaasta Itämerestä. Hän uskoo, että optimistit pelastavat maailman.

Samu Hällfors sai liikeideansa 20-vuotiaana liian äänekkäästi toimistolla puhuvan pomon innoittamana. Nykyään hän on äänieristettyjä puhujakoppeja valmistavan Framery Acousticsin toimitusjohtaja ja yksi viime vuosien menestyneimmistä suomalaisyrittäjistä. Toimitusjohtajana Samu uskoo henkilöstönsä asiantuntijuuteen ja väittää, että parhaat ideat kasvuun löytyvät sieltä.

”Aina valmiina, on vastaukseni, kun tarjolla on tilaisuus päästä keskustelemaan ajankohtaisista asioista mielenkiintoisten ihmisten kanssa voimauttavaan ympäristöön.

Aikoinaan, kun yritykstoiminta pohjautui rahallisiin investointeihin (vaikkapa uuden tehtaan rakentaminen), talousjohtaja oli toimitusjohtajan oikea käsi pystyen laskelmillaan osoittamaan hankkeiden kannattavuuden ja sitten seuraamaan sitä. Nykyaikaisilla yrityksillä ei enää ole taseessaan tällaisia investointeja, vaan näiden nykyaikaisten yritysten arvo perustuu niiden työntekijöihin ja heidän osaamiseensa, tuottavuuteensa ja hyvinvointiinsa. Tämä luo HR-johtajille sauman nousta ennennäkemättömän tärkeään asemaan yrityksen tärkeimmästä ”omaisuuserästä” vastaavina, mutta menestyäkseen tässä tehtävässä HR:ien pitää pystyä rakentamaan objektiiviset mittarit, joita seurata.

Olen ollut mukana rakentamassa Euroopan parhaita työpaikkoja sekä terveys- että lakipalvelualalle. Miten luodaan työpaikka, jossa ihmiset voivat hyvin ja haluavat antaa parhaansa? Miksi työntekijöiden hyvinvointi on hyvää bisnestä? Näistä teemoista odotan pääseväni keskustelemaan muiden kanssa.”

Timo Lappi on Helppi-työterveysyrityksen toimitusjohtaja, uraauurtavan Fondia-lakitoimiston perustaja, kauppatieteilijä ja juristi. Hänellä on vankkaa kokemusta useiden kasvuyritysten johdosta sekä hallituksista ja hänen intohimonsa kohteisiin kuuluvatkin kasvun johtaminen, hyvä hallinto ja riskienhallinta. Työtään Timo tasapainottaa hyvillä yöunilla sekä urheilulla. Päälajissaan triathlonissa hän on alittanut kymmenen tunnin aikarajan.

Elina Lappalainen on HS vision toimittaja, joka kirjoittaa kasvuyrityksistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Hän on kolmannen polven partiolainen ja osallistui ensimmäiselle suurleirilleen muutaman kuukauden ikäisenä.

Veera Luoma-aho on HS Vision toimittaja, joka kirjoittaa työurista ja johtajuudesta. Hän aloitti toimittajan uransa kirjoittamalla Uudenmaan partiopiirin Pärske-lehteen.